Iranilaissyntyinen Azizeh Lotfallahi, 52, iloitsee voidessaan auttaa ja tukea muita naisia. Oman taistelunsa oikeuksistaan ja uskonnonvapaudesta hän on joutunut käymään jo ennen Suomeen tuloaan.
17-vuotias Azizeh kiinnostui politiikasta, koska halusi edistää iranilaisnaisilta tuolloin puuttuvaa itsemääräämisoikeutta. Hän koki muunmuassa huivipakon naisia alistavana ja esineellistävänä. Naisten oikeuksien ajamista ei kuitenkaan katsottu hyvällä. Kun Azizehin koulussa saatiin tietää hänen aktivismistaan, hänet erotettiin koulusta. Myöhemmin viranomaiset pidättivät hänet. Azizeh vietti puolitoista vuotta vankeudessa, jossa hän joutui kokemaan kidutusta.
Vapauduttuaan Azizeh jatkoi aktivismiaan, ja pääsi tekemään töitä politiikan parissa. Hänen ei kuitenkaan sallittu työskentelevän miespuolisen työparinsa kanssa, sillä se ei ollut Islamin mukaan suotavaa. Koska Azizeh ei ollut valmis jättämään tärkeää työtään, hän joutui avioitumaan työtoverinsa kanssa. Avioliitto ei vastannut hänen odotuksiaan; konservatiivisen yhteiskunnan kasvattina hänen miehensä oli vaikea arvostaa vaimoaan ja tämän vahvoja mielipiteitä.
Suomessa Azizeh oppi oikeuksistaan. Hän sai avioeron, jonka jälkeen hän kykeni päättämään omista asioistaan. Nykyisin pääkaupunkiseudulla asustava rohkea nainen kokee tärkeäksi rohkaista muita naisia itsenäistymään ja tuntemaan arvonsa. Kaikkein tärkeintä hänelle on, että saa nyt olla vapaasti nainen – mutta ennen kaikkea ihminen.