Teksti: Anne Elisabet Belt, UUT ry:n hallituksen jäsen ja eroasiantuntija
Julkaistu: 24.4.2026
Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus kaikkiin vanhempiinsa, perheen ja varsinkin aikuisten keskinäisestä tilanteesta riippumatta. Aina tämä ei ole lapsen etu, mutta hyvin usein se kuitenkin on.
Vieraannuttaminen on tahallista toimintaa, jonka tavoitteena on etäännyttää toinen vanhempi lapsesta, yleensä vaikuttamalla myös lapsen mielipiteeseen toisesta vanhemmastaan. Pahimmillaan tämä tarkoittaa, etteivät toinen vanhempi ja lapsi näe toisiaan lainkaan. Tilanne voi kestää vuosia, joskus jopa lapsen aikuisikään saakka.
Vanhempien eriävät uskonnolliset näkemykset saattavat johtaa siihen, että vanhempi vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta. Tämä on hyvin haitallista lapselle vieraannuttamisen alkaessa, jatkuessa sekä pitkälle tulevaisuuteen asti. Vieraannuttaminen aiheuttaa turvattomuutta, pelkoa hylkäämisestä ja vihaa, jota lapsen on vaikea ymmärtää ja käsitellä.
Vieraannuttava vanhempi voi ajatella, että lapselle on parempi, ettei tämä ole lainkaan yhteydessä uskonnosta eronneeseen vanhempaan, jotta lapsi ei saa “maailmallisia” ajatuksia ja halua itsekin erota uskonnosta.
Läheisen kiintymyssuhteen katkeaminen tai sen muodostuminen ristiriitaiseksi haavoittaa lapsen perusturvallisuuden kokemusta ja luottamusta elämän hyvyyteen. Pahimmillaan se katkaisee lopulta lapsen välit kaikkiin vanhempiin, myös vieraannuttavaan osapuoleen. Perusluottamus muihin ihmisiin voi järkkyä, jolloin läheisen kiintymyssuhteen yhteys – joka on meille kaikille perustarve – jää kokematta. Tämä voi johtaa kiintymyssuhdeongelmiin sekä erilaisiin psyykkisiin ja vuorovaikutuksen haasteisiin, joista osa saattaa näkyä vasta aikuisiässä.
Vanhempien eron jälkeen, erityisesti jos toinen vanhempi eroaa samalla perheen yhteisestä uskonnosta, vieraannuttamista tapahtuu valitettavan usein. Vieraannuttamista voi tapahtua eron jälkeen myös muissa tilanteissa, esimerkiksi silloin, jos erotunteita ei ole käsitelty ja eroviha nostaa katkeruutta. Tällöin omien vaikeiden tunteiden käsittelemättömyys voi johtaa siihen, että lasta käytetään toisen aikuisen kiusaamisen ja koston välineenä.
Kun mukaan tulevat vielä uskonnolliset erimielisyydet, tilanne on hyvin hankala kaikkien kannalta. Vieraannuttava vanhempi voi ajatella, että lapselle on parempi, ettei tämä ole lainkaan yhteydessä uskonnosta eronneeseen vanhempaan, jotta lapsi ei saa “maailmallisia” ajatuksia ja halua itsekin erota uskonnosta. Joskus koko uskonyhteisö voi osallistua vieraannuttamiseen. Lapselle tuttu uskonyhteisö ja vieraannuttava aikuinen voivat tuntua turvallisilta ja tutuilta, jolloin vieraannutettu vanhempi jää yksin, eikä saa enää kontaktia omaan lapseensa.
Lapsi joutuu sietämättömään tilanteeseen, jos joutuu päättämään, kumpaa vanhempaa uskoo, kenen luona asuu ja ketä saa rakastaa.
Meillä kaikilla on Suomessa uskonnonvapaus ja oikeus myös erota uskonnosta. Uskonnosta eroaminen ei saa johtaa siihen, että yhteys omaan lapseen katkeaa. Myöskään lasta ei tulisi pakottaa jäämään mihinkään uskontoon tahtonsa vastaisesti. Käytännössä nämä oikeudet eivät aina täyty. Uskontoa ei saa käyttää välineenä siihen, että lapsen ja vanhemman elintärkeä suhde vaurioituu tai katkeaa kokonaan.
Kun perheessä on erilaisia uskonnollisia näkemyksiä, tilanne voi olla haastava. Lapsi voi jäädä ristiriitojen keskelle ja aikuisten pelinappulaksi. Usein lapsi joutuu tilanteeseen, jossa hänen pitäisi valita, kumman vanhemman puolelle hän asettuu. Tätä ei yhdenkään lapsen pitäisi joutua tekemään. Lapsi rakastaa lähtökohtaisesti kaikkia vanhempiaan. Hän joutuu sietämättömään tilanteeseen, jos joutuu päättämään, kumpaa vanhempaa uskoo, kenen luona asuu ja ketä saa rakastaa. Vieraannuttamistilanteissa lapsi saattaa suojella lähivanhempaansa ja itseään, eikä uskalla kertoa esimerkiksi ikävästään toista vanhempaa kohtaan. Tämä on lapselle hyvin ristiriitainen tilanne.
Parhaimmillaan aikuiset käsittelevät omat erotunteensa ja ristiriitansa erillään lapsiin liittyvistä asioista. Tämä auttaa näkemään lapsen edun vaikeissakin tilanteissa. Joskus uskonnollisen yhteisön vaikutus voi vaikeuttaa tätä prosessia. Hyvin usein vanhemmat kuitenkin haluavat lapsilleen hyvää. Kun he ymmärtävät vieraannuttamisen vaurioittavat vaikutukset lapseen, vieraannuttamista ei välttämättä tapahdu. Tämä on lopulta kaikkien etu, uskonnosta tai perhetilanteesta riippumatta.