Uskonnon- ja sananvapauden rajoista on käyty vilkasta keskustelua, kun Korkein oikeus tuomitsi Päivi Räsäsen ja Luther-säätiön asiamies Juhana Pohjolan sakkorangaistukseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 26.3.2026.
Räsäsen tuomio liittyi kirjoitukseen, jossa hän kansanedustajan ja lääkärin roolissa nimitti homoseksuaalisuutta muun muassa psykoseksuaalisen kehityksen häiriöksi ja seksuaaliseksi poikkeavuudeksi. Oikeudessa käsiteltiin myös somekirjoittelua, jossa Räsänen on kutsunut homoutta synniksi ja häpeäksi, mutta tästä häntä ei kuitenkaan tuomittu.
Tuomio antaa tärkeän viestin: sananvapaus ei ole rajoittamaton, ja siihen liittyy aina vastuu. Sananvapaudella ei voi oikeuttaa sateenkaari-ihmisiä solvaavaa puhetta tai minkään ihmisryhmän oikeuksia loukkaavan virheellisen tiedon levittämistä. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun henkilöllä on merkittävä yhteiskunnallinen asema.
Yhtä tärkeää mielestämme on, ettei myöskään hengellisesti perusteltua vihapuhetta katsota sormien läpi. Uskonnonvapaus ei oikeuta minkään ihmisryhmän halventamista. Jokaisella on oikeus elää omana itsenään, turvassa hengelliseltä väkivallalta ja vihapuheelta.