Suomessa valmistellaan tällä hetkellä pakottavan kontrollin kriminalisointia. Useat järjestöt ovat vaatineet tätä jo vuosien ajan. Pakottavan kontrollin kriminalisointi on merkittävä asia, koska uuden lain avulla voitaisiin puuttua myös hengelliseen väkivaltaan.
Suomessa on viime vuosien aikana tullut julkisuuteen useita kertomuksia vakavasta hengellisestä väkivallasta. Tyypillisesti tapaukset eivät ole kuitenkaan edenneet oikeusjärjestelmässä tutkintaan tai tuomioihin. Syitä tähän on useita, joista yksi on se, että yhteisön jäsenillä on suuri kynnys käydä oikeutta yhteisöään vastaan, etenkin kun yhteisössä usein on myös uhrin perheenjäseniä ja sukulaisia. Syiden joukossa on kuitenkin myös se, että väkivaltaisiin tilanteisiin soveltuvia lakeja ja oikeuskäytäntöä ei ole ollut helppoa löytää. Oikeusjärjestelmämme puuttuu heikosti henkiseen (ja siten hengelliseen) väkivaltaan. Oikeusministeriön vuonna 2023 teettämässä selvityksessä henkisen väkivallan rangaistavuudesta suositellaan, että rikoslakiin säädetään uusi rikostunnusmerkistö pakottavasta kontrollista.
Pakottava kontrolli tarkoittaa pitkäkestoista, toistuvaa ja järjestelmällistä vallankäyttöä, jonka tarkoituksena on alistaa, hallita ja rajoittaa ihmisen vapautta ja elämää.
Se voi ilmetä:
- uhrin eristämisenä perheestä, ystävistä tai yhteisöstä
- liikkumisen, pukeutumisen, yhteydenpidon, työn tai opiskelun rajoittamisena
- uhkailuna, nöyryyttämisenä, kiristyksenä tai jatkuvana valvontana
- taloudellisena kontrollina, kuten rahankäytön, tilien tai omaisuuden hallintana
- henkisenä väkivaltana, jossa uhri menettää vähitellen itsenäisyytensä ja itsemääräämisoikeutensa
Pakottavan kontrollin seuraukset voivat olla uhrille vakavia. Uhri voi esimerkiksi joutua jatkuvaan pelkotilaan, jossa hän odottaa joutuvansa erilaisen väkivallan kohteeksi. Tilanne voi johtaa uhrin henkisen ja fyysisen terveyden menettämiseen, itsetuhoisuuteen ja itsemurhaan.
Pakottavaa kontrollointia tapahtuu lähisuhteissa ja yhteisöissä, jotka voivat olla uskonyhteisöjä tai muita yhteisöjä, joissa on ihmisiä, jotka käyttävät paljon valtaa. Uhrit saattavat olla heikossa ja haavoittuvassa asemassa, esimerkiksi naisia miesten johtamissa yhteisöissä, lapsia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, vammaisia, yhteiskunnasta syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia.
Uudella lainsäädännöllä voisi olla merkittävä ennaltaehkäisevä vaikutus. Uskonnolliset ja muut yhteisöt joutuisivat työskentelemään sen eteen, että niiden keskuudessa ei esiinny rikoksen tunnusmerkistöä täyttävää pakottavaa kontrollia. Uskontojen uhrien tuki on käynyt jo vuosien ajan vuoropuhelua monien uskonyhteisöjen edustajien kanssa hengellisen väkivallan ennaltaehkäisemisestä ja järjestää koulutuksia uskonyhteisöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille väkivallan ehkäisemisestä. UUT:n tavoitteena on, että uskonyhteisöt loisivat toimintaohjeita ja mekanismeja, jotka pyrkivät hengellisen väkivallan ennaltaehkäisemiseen ja ongelmiin puuttumiseen silloin kun niitä esiintyy. Uusi lainsäädäntö voisi lisätä merkittävästi uskonyhteisöjen halua panostaa tällaiseen hengellisen väkivallan ennaltaehkäisemiseen esimerkiksi järjestämällä koulutuksia yhteisöjen työntekijöille ja vapaaehtoisille.
Suomessa toimii myös sellaisia yhteisöjä, jotka eivät tunnusta ongelmien olemassaoloa. Uusi lainsäädäntö voisi johtaa siihen, että näiden yhteisöjen olisi pakko muuttaa käytäntöjään sellaisiksi, ettei niissä enää olisi sellaista pakottavaa kontrollia, joka on väkivaltaista ja voi aiheuttaa uhreille vakavia seurauksia.
Lisätietoja:
UUT:n toiminnanjohtajan Joni Valkilan mielipidekirjoitus, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 7.4.2024
Viime vuosina julkisuuteen on tullut useita kertomuksia vakavasta hengellisestä väkivallasta. Alla listattuna on muutama esimerkki, jotka havainnollistavat hyvin vakavaa hengellisestä väkivaltaa ja pakottavaa kontrollia:
16.10.2025 järjestetyssä seminaarissa Kohti pakottavan kontrollin kriminalisointia luettiin tapauskertomuksia pakottavan kontrollin kokemuksista. Yksi kertomuksista sijoittui uskonnolliseen yhteisöön. Lue kertomuksen pidempi versio täältä: Kiltti tyttö
Tom-Kristian Heinäahon kirja Saatanasta seuraava: Kaksoiselämäni Jehovan todistajana (2024, Lind & Co).
Sara Al Husainin kirja Huono tyttö (2023, Like).