Lahkon vaarallisuus

Uskonnollinen liike tai ryhmä (tästä eteenpäin lyhyesti: "lahko") voi muuttua vaaralliseksi, missä on eri asteita. Jyrkimmässä päässä jäsenet päästetään päiviltä ennenaikaisesti. Eniten huomiota saavat uskonnolliset joukko(itse)murhat, joissa fanaattisimmat jäsenet usein ennen omaa itsemurhaansa pitävät huolen siitä, ettei kukaan epäröijistä vain jäisi eloon ja vaille luvattua pelastusta. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi amerikkalaisen Kansan Temppeli -lahkon joukkomurharituaali vuonna 1978, jossa kuoli yli 900 ihmistä; Auringon Temppeli -lahkon joukkosurmat Sveitsissä ja Kanadassa vuosina 1994-1996 , joissa kuoli yhteensä 74 ihmistä; ja maaliskuussa 1997 Taivaan Portti -nimellä itseään kutsuneiden kalifornialaisten ufointoilijoiden ryhmä, jonka 39 jäsentä tappoivat itsensä unilääkkeellä.

2000-luvulla ikävää traditiota on jatkanut ugandalainen kultti nimeltä Liike Jumalan 10 käskyn palauttamiseksi. Kultin johtaja Joseph Kibwetere ennusti maailmanloppua viime vuosituhannen viimeiselle päivälle. Kun ennustus ei toteutunut, Kibwetere houkutteli yli 300 kannattajaansa kirkkoonsa ”katsomaan Jeesusta” ja poltti kirkon ja seuraajansa 17. maaliskuuta 2000. Tutkimusten alettua kultin johtajien jäljiltä alkoi löytyä lisää murhattujen ruumiita, joiden kokonaismäärä on noussut 780:een, joukossa yli sadan lapsen ruumiit.

Hiukan erilainen tapaus oli japanilainen Korkein Totuus -lahko, jota luultiin vaarattomaksi ennen kuin se sai päähänsä jouduttaa maailmanlopun tuloa levittämällä myrkkykaasua Tokion metroon maaliskuussa 1995. Iskussa vammautui noin 5000 ihmistä, joista 12 kuoli. Tutkimuksissa paljastui, että jo ennen metroiskua lahko oli ehtinyt päästää päiviltä koko joukon ihmisiä. Myrkkyjen lisäksi lahkon korkeakouluja käyneet tiedemiehet näpräsivät rynnäkkökiväärien, bakteeriaseviljelmien ja utopististen tuomiopäiväaseiden parissa.

Vaikka vain harvat vaaralliset lahkot lopulta ajautuvat joukkotuhoon, erilaisista henkilökohtaisista syistä tehdyt murhat ovat olleet tavallisia lahkojen historiassa. Murha voidaan tehdä myös yllyttämällä: tiukassa yhteisössä pahoinvoiva, mutta irtautumaan kykenemätön jäsen saa ymmärtää, että itsemurha on ainoa mahdollinen ratkaisu. Oma lukunsa ovat sitten lahkojen jäsenet ja näiden lapset, jotka kuolevat vain sen takia, että lahkon johto kieltää länsimaisen lääkehoidon alamaisiltaan.

Lievemmässä tapauksessa jäsen säilyttää henkensä, mutta menettää mielenterveytensä joutuessaan johdon epäsuosioon tai murtuessaan lahkon liiallisten vaatimusten paineessa. Avuttomimmassa tilanteessa ovat lapset, jotka voivat joutua fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteiksi. Hyvälaatuisenkin lahkon jäsen voi kärsiä pahoista ongelmista tunne-elämänsä alueella, jos hänen uskontonsa on esimerkiksi jyrkän seksuaalikielteinen tai muulla tavoin syyllistävä.

Kun pelissä on sellaisia käsitteitä kuin Ainoa Totuus ja Jumalan Oikeamieliset Palvelijat, uskonveljistä löytyy aina eteviä suostuttelijoita, jotka auttavat pääsemään eroon tarpeettomasta tai jopa syntisestä maallisesta omaisuudesta, kuten monet ovat saaneet katkerana huomata palattuaan järkiinsä. Samoilla ylimaallisilla argumenteilla perustellaan myös vaatimusta jättää opiskelu sikseen, jos siitä ei ole hyötyä lahkolle. Ylipäätään yksilön korkeimmaksi päämääräksi jää palvella nöyrästi ja innokkaasti lahkon johtohenkilöitä, jotka ovat niin armollisesti suostuneet ottamaan taakakseen Jumalan edustamisen maanpäällä.

Vaarallisuutta on siis eriasteista, joskin siihen liittyy aina todellisuuskäsityksen heikkeneminen, mitä pidetään yllä eristämällä jäsenet erilaisin psykologisin keinoin muusta yhteiskunnasta. Uskonlahkon jäsenyyteen voi kuitenkin liittyä myös myönteisiä piirteitä, kuten päihteistä pidättyminen, yhteistyö ja turvallisuudentunne. Lisäksi lahkoissa on suuria eroja, ne voivat muuttua ajan mukana ja samankin lahkon eri yhteisöissä voi olla hyvin erilainen ilmapiiri.

16 kriteeriä vaarallisuuden arvioinnin avuksi

Lahkon vaarallisuuden arvaamista voi helpottaa alla oleva luettelo. Jokaisen kohdan voi arvioida esimerkiksi asteikolla yhdestä viiteen: 1) ei juuri lainkaan, 2) vähän, 3) jonkin verran, 4) paljon, 5) erittäin paljon. Mitä korkeampi pistemäärä, sitä vaarallisempi ryhmä.

1. Sisäinen kontrolli: miten paljon lahko määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista, jäsenen velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville.
2. Johtaja(i)n autoritaarisuus: kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä, suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle. Velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä.
3. Opillinen dogmaattisuus: todellisuuskäsityksen ja oppien jäykkyys. Suvaitsemattomuus erilaista ajattelua kohtaan. Kuinka pitkälle oppi ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet.
4. Syyllistäminen: onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön.
5. Vainoharhaisuus: kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede, ja ennen kaikkea lahkosta lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet.
6. Maailmankielteisyys: näkeekö lahko "maallisen" elämän lahkon ulkopuolella täysin arvottomana. Väittääkö se lahkoon kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin tai syntyvän uudestaan huonoihin oloihin. Onko sillä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain lahkon sitoutuneet jäsenet pelastuvat.
7. Sensuuri: missä määrin johto rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin lahkosta. Suoran kiellon lisäksi sensuuri toimii usein epäsuorana ryhmäpaineena: kunnon jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa "maallisiin" tai "demonisiin” tiedonlähteisiin.
8. Ihmissuhteiden rajoittaminen: onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, "entinen elämä" harrastuksineen ja ilonaiheineen.
9. Uusien jäsenien värväys: kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle.
10. Peiteryhmät: kuinka suuri määrä lahkolla on sen määräysvaltaan kuuluvia ryhmiä, joilla on toinen nimi kuin lahkolla, esim. peiteyhtiöt ja "hyväntekeväisyysjärjestöt", joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa.
11. Varakkuus: kuinka paljon rahaa ja/tai omaisuutta lahkolla on käytössään tai se pyrkii haalimaan; miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan lahkolle (esim. kymmenykset tuloista, "erikoiskolehdit", lahkolle testamentatut perinnöt).
12. Poliittinen vaikutusvalta: kuinka paljon poliittista vaikutusvalta lahko haluaa tai on pystynyt hankkimaan esim. sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa.
13. Seksuaalinen manipulaatio: kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä.
14. Eroa harkitsevien painostus: kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä tai kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin lahkoon, esim. yöllisten puhelinsoittojen avulla.
15. Väkivallan hyväksyminen kun johto harjoittaa sitä tai on kyse liikkeen edusta.
16. Totisuus: kyvyttömyys sietää ryhmään, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua.